Unohdetut sankarit -oratorio-oopperan kantaesitys Katedraali soi! -viikolla 5.2.2020 klo 19
Chorus Cathedralis Aboensis kantaesittää säveltäjä Timo-Juhani Kyllösen uutuusteoksen, oratorio-oopperan Unohdetut sankarit (Glömda hjältar, op.98 2019) sinfoniaorkesterille, sekakuorolle, sopraanolle, mezzosopraanolle, tenorille ja baritonille. Kantaesitys kuullaan Turun tuomiokirkossa Katedraali soi! -viikolla keskiviikkona 5.2.2020. Libreton on kirjoittanut Maritza Núñez, ja teoksessa lauletaan suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Säveltäjä Timo-Juhani Kyllösen mukaan aloite teoksen säveltämiseen tuli oululaiselta sukututkijalta, joka ehdotti oratorio-oopperaa heidän yhteisestä äidin puoleisesta sukulaisestaan, Turun piispasta Paavali Juustenista (1516–1575). Tuomiokirkon vuotuisen Katedraali soi! -festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Pietilä kiinnostui ajatuksesta ja tilasi Kyllöseltä teoksen kantaesitettäväksi tuomiokirkossa, jonne Juusten on haudattu. Viimeistään ensi vuonna Juustenin syntymästä on kulunut 500 vuotta – syntymävuodesta ei ole täyttä varmuutta, vaan sen ajoitus on 1516–1520.
Unohdetut sankarit op. 98 kertoo piispa Paavali Juustenista aikalaisineen. Viipurissa syntynyt Paavali Juusten opiskeli ensin Turussa. Saatuaan pappisvihkimyksen 1540 hän jatkoi opintojaan myös Saksassa, Wittenbergissä ja Königsburgissa. Palattuaan Turkuun hänet nimitettiin Mikael Agricolan seuraajaksi Turun katedraalikoulun rehtoriksi 1548. Tuolloin hän osallistui oppilaineen suomennostyöhön. Tätä seurasi virka Viipurin piispana, kunnes hän palasi jälleen Turkuun tultuaan valituksi Turun piispaksi 1563. Tuolloin Suomen herttua ja tuleva Ruotsin kuningas Juhana asui Turun linnassa vastavihityn vaimonsa, puolalaisen Katarina Jagellonican kanssa.
Tultuaan kuninkaaksi 1568 Juhana III nimitti Juustenin Venäjän lähetystön johtoon tehtävänään neuvotella rauhanehdoista Ruotsin ja Venäjän välillä. Neuvottelujen sijaan Juustenin johtama valtuuskunta häpäistiin ja se joutui tsaarin vangiksi Moskovaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Seitsemäntoista valtuuskunnan jäsentä menehtyi ruttoon. Oratorio-oopperan nimi Unohdetut sankarit viittaa ennen kaikkea vankeudessa menehtyneisiin, kovia kokeneisiin ihmisiin. Henkiin jääneet pääsivät palaamaan kotimaahan helmikuussa 1572, jolloin 25 vuotta kestänyt sota, pitkä viha, oli täydessä käynnissä.
Piispa Juustenin vapauduttua kuningas Juhana III aateloi hänet vuonna 1572. Vaakunakilpeensä hän maalautti puolialastoman itseään ruoskivan miehen. Uskonriidoissa maltillista suuntausta edustaneen piispa Juustenin kirjallinen tuotanto on pääosin latinaksi, mutta hän kirjoitti myös suomenkielisen messukirjan Se Pyhä Messu… Latinankielisestä Suomen piispainkronikasta, jota käytettiin historiankirjoituksen lähteenä, teki Henrik Gabriel Porthan väitöskirjansa 1700-luvun lopulla.
Säveltäjä Kyllösen mukaan teoksessa ilmenee yhteyksiä myös nykyiseen kansainväliseen tilanteeseen. Siinä on tärkeä sanomansa naisen asemasta metoo-kampanjaan liittyen, sillä teoksessa esiintyy myös kuningatar Katarina Jagellonica ja tämän kamarineito Dorotea. Muut solistiroolit ovat Paavali Juusten ja tsaari Iivana IV, lisänimeltään Julma. Sekä Juhana että Iivana olivat havitelleet puolisokseen puolalaista prinsessaa Katarinaa.
Juusten: Erik Rousi
Iivana Julma: Janne Sundqvist
Katarina Jagellonica: Essi Luttinen
Pimen: Aapo Korhonen
Dorothea: Pia Pajala
Chorus Cathedralis Aboensis-sinfoniakuoro
Dux-kamariorkesteri, johtajana Ilari Lehtinen
Liput 20 / 15€ Turun tuomiokirkosta 30.1. lähtien.